Iorin iloinen Intia

”Työni teen täällä”

– Jos intialaisella on kynä rintataskussaan hän osaa lukea ja kirjoittaa. Jos ihminen on kiinnostunut politiikasta, hänellä on silmälasit. Delhin television poliittisissa ohjelmissa kaikilla keskustelijoilla on silmälasit, samoin kaikilla katsomossa istuvilla, nauraa Ior Bock Chaporan kylässä Intian Goassa.

Chaporan kylä herää auringonnousuun, yht'äkkiä koko luonto lintuineen ja eläimineen on virkeänä ja työn touhussa. Elämä jatkuu siitä, mihin se katoavan nopeassa auringonlaskussa illalla seisahtui.

Suomenlinnan opas Ior Bock kuljeksii kylällä huivi lanteilla paljain jaloin. Aamupäivän teehetki on ohi.

– Aamuisin lueskelen pikkuisen, kontrolloin edellisen päivän työtäni ja juon paljon teetä. Käyn uimassa ja jatkan lukemista, selittää Ior päivätahtiaan rauhaisan uinuvassa pikkukylässä.

– Nyt paneudun Kaarle III:nteen, teen ensi kesän Suomenlinnan opaskierrokseni hänen elämästään. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta hänen kuolemastaan, kertoo Ior vappuna alkavasta oppaan kierroksestaan.

– Täällä voin keskittyä 1700-lukuun. En voisi työtäni missään muualla tehdäkään, täällä on niin leppoisaa ja mukavaa, myhäilee Ior katsellessaan palmujen latvoja, merta ja sinistä taivasta.

Huvila vuokralle pikkurahalla

Chaporan kylässä asustelee paljon taiteilijoita ja kirjailijoita, joita Ior kertoo iltaisin tapaavansa.

– Enemmän olen kuitenkin kyläläisten kanssa, vuosien mittaan he ovat tulleet tärkeämmiksi kuin satunnaisesti kylässä oleskelevat turistit, mietiskelee Ior pienessä huoneessaan, jonka lattia lainehtii kirjoja.

– Onhan täällä paljon niitäkin ihmisiä, jotka tulevat vuosi toisensa jälkeen. Kyläläisiltä on helppo vuokrata pieni huone ja terassi kuten minä olen tehnyt. Täältä voi vuokrata myös jopa kymmenhuoneisia villoja, joiden vuokra on vain muutama sata markkaa kuukaudessa, selittää Ior Intian hintatasoa.

Portugalilaiset rakensivat maakuntaan upeita huviloita, jotka jäivät tyhjilleen heidän lähtönsä jälkeen v. 1961. Goalaiset alkoivat vuokrata taloja turisteille.

– Goalaiset ovat hieman ujoja ja syrjäänvetäytyviä, heitä täytyy aina pyydellä mukaan seuraan. Ystävällisyys, lupsakkuus ja hienotunteisuus kuuluu intialaiseen luonteeseen.

Ior kertoo syövänsä joka päivä pinaattia ja muita vihanneksia.

– Ruoka on Goassa monipuolista, vihannekset ovat samoja kuin Suomessa. Portugalilaiset opettivat goalaiset käyttämään ja kasvattamaan monipuolisesti vihanneksia. Täällä voi aina syödä mitä tarjotaan toisin kuin sisämaassa, kehuu Ior chaporalaisia herkkuja.

Kaivauksia jatketaan

Lemminkäisen temppelin kaivauksista tehty dokumentti saa Iorin myhäilemään. Ior toivoi kovasti, että Temppeli-dokumentti olisi esitetty Berliinissä.

– Ulkomailla se ymmärrettäisiin arkeologisena dokumenttina, kun taas suomalaisille se on enemmänkin kertomus värikkäistä ulkomaalaisista, jotka osallistuivat kaivauksiin vuoren sisällä.

– Temppeli oli hupaisa ohjelma, mutta jos sen oikein kuuntelee ja analysoi, niin ymmärtäähän siitä mytologiankin. Se ei vahingoita ketään, kysymys on niin vanhoista asioista, pohtii Ior dokumenttia.

Ior toivoo uusia tukijoita kaivauksilleen, mutta ei suostu nimeämään yhtään.

– Kiinnostuneita on ja kaivauksia jatketaan taas kesällä. Nyt on enää pieni työ jäljellä ja olemme temppelin sisällä, myhäilee Ior.

Ior ei suostu elämään suureellisesti ja suurin suunnitelmin.

– Minulla on niin pieni elämä. Kerron tarinani Suomenlinnassa ja kiitän. Menen kotiin ja toivon että puhelin soisi ja joku muu haluaisi kuulla tarinani. Työnnän elämästäni pois kaikkia suuria asioita, toivon että minun maailmani on pieni, huokaa rahavaikeuksien kanssa kamppaileva Ior Intian auringon alla.

Seija Huilla