Presidentti Reagan Ior Bockin saunavieraaksi

Vuonna 1988 toukokuun ensimmäisellä viikolla Ior Bockin asunnossa Ruusankadulla, Helsingissä soi puhelin. Soittaja, naishenkilö, esittäytyi pääministeri Harri Holkerin sihteeriksi. Hän kertoi, että Yhdysvalloissa matkalla oleva pääministeri on juuri palannut vierailulta Valkoisesta talosta, jossa presidentti Ronald Reagan oli esittänyt toiveen saada tavata Ior Bock. Mikäli tämä sopisi Bockille, tapaamista alettaisiin valmistella.

Reaganin oli määrä saapua Suomeen kolmen viikon kuluttua. Matkan varsinainen kohde oli Moskovan huippukokous, mutta aikaeron tasaamiseksi ja levätäkseen ennen kokousta presidentti ja hänen puolisonsa Nancy Reagan halusivat viettää Suomessa kolme päivää presidentti Mauno Koiviston vieraana.

Oli siis luontevaa, että Holkerin ja Reaganin välisessä keskustelussa otettiin esille tulevan Suomen vierailun ohjelma. Mutta mistä Yhdysvaltain presidentti keksi Ior Bockin ja intoutui pyytämään tältä audienssia? Vastauksen saamiseksi on palattava ajassa vuosi taaksepäin.

Mr. Rice, oletan?

Ior Bockin työnä oli toimia Suomenlinnan museolinnoituksen freelance-oppaana. Työnsä ohella, vapaa-ajallaan hän oli kolmen vuoden ajan kertonut pakana-aikaisesta kulttuurista kertovaa tarinaa, jonka hän oli omaksunut äidiltään ja vanhemmalta siskoltaan. Tämä Bockin perheen saaga ja etenkin sen esihistoriallisesta ajasta kertova osa, Väinämöisen mytologia oli ehtinyt jo ihastuttaa monia. Oli kuitenkin yksi henkilö, joka ei tyytynyt vain pohdiskelemaan tarinan sisältöä vaan halusi aktiivisesti toimia sen markkinoimiseksi.

Stuart Rice oli viisissäkymmenissä oleva amerikkalainen vaaleahiuksinen atleetti. Nuorempana hän oli luonut uraa Hollywoodissa saaden pieniä rooleja ja stuntmiehen tehtäviä B-luokan lännenfilmeissä. Sittemmin hän oli vetäytynyt päivätyöstä ja valinnut vapaamman elämäntavan. Ior Bockiin ja tämän tarinaan hän tutustui Intian Goalla, missä Bock oli viettänyt talvensa vuodesta 1974 lähtien.

Bockin tarinassa Ricea viehätti erityisesti kaksi kohtaa. Ensimmäinen oli se miten tarina selitti joulupukin. Pukki symbolina ja joulupukki pakanallisena hahmona näytti kytkeytyvän suomalaiseen kulttuuriin kielen, paikannimistön ja tapojen kautta syvällisemmin kuin muiden kansojen perinteissä. Toinen oli kertomus Lemminkäisen temppelistä. Tämä ”auringontemppelimyytti” esiintyy jossain muodossa useimmissa mytologioissa. Bockin esittämässä suomalaisessa versiossa Riceen teki kuitenkin vaikutuksen se, että tarina mainitsi tarkan paikan, missä temppeli olisi aikoinaan sijainnut.

Amerikkalaiseen tyyliin Mr. Rice ryhtyi heti toimiin. Hän allekirjoitutti Bockilla asiakirjan, jolla sai oikeudet hänen tarinaansa. Tämän jälkeen hän yhdessä toisen amerikkalaisen, Jim Chesnarin kanssa käynnisti hankkeen Lemminkäisen temppelin avaamiseksi. Samalla Rice aloitti omalaatuisen tiedotuskampanjan. Hänen toimiaan vierestä seurannut Bockin ystävä kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että yhden ensimmäisistä lähetetyistä kirjekuorista päällä oli osoite: ”President of the United States, The White House”.

Mitä kirjeessä luki? Sitä emme tiedä, mutta sen voi kuvitella olleen jotain seuraavanlaista:

Alkuperäisen joulupukkiperheen viimeinen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa on elossa Suomessa. Hänen antamiensa tietojen perusteella on amerikkalaisten toimesta aloitettu esihistoriallisen jumalten temppelin avaaminen Sipoossa. Avaamisen seurauksena ihmiskunnan historia tullaan kirjoittamaan uudelleen ja kristinuskon merkitys ja asema muuttuu. Pyydän Yhdysvaltain hallituksen korkeinta mahdollista tukea hankkeelle.

Saunan katto vuotaa

Reagan oli esittänyt asian niin, että hän haluaisi tavata sen ainoan oikean alkuperäisen joulupukin, Ior Bockin. On mahdollista, että hän oli viitannut myös maanmiestensä hankkeeseen koskien Lemminkäisen temppeliä. Joka tapauksessa tarkoitus oli, että Bock ottaisi Reaganin vastaan Sipoon Gumbostrandin tilallaan. Suunnitelmissa oli lisäksi, että ohjelmaan sisältyisi saunominen.

Asiasta tiedotettiin julkisuuteen niin, että Reagan on kahdenkeskisessä keskustelussa Holkerin kanssa esittänyt toiveen saada tavata joulupukki. Ior Bockin nimeä ei mainittu. Sen sijaan kerrottiin, että Reagan oli kysynyt Holkerilta onko pukki tavattavissa perinteisen ajankohdan eli joulun sijasta kesällä.

Bockia ei hänen tulevan saunavieraansa yhteiskunnallinen asema hätkähdyttänyt. Olihan hän oppaan työnsä puitteissa tavannut muun muassa Ruotsin kuninkaan ja presidentti Kekkosen. Ja olihan tuossa samaisessa saunassa vuonna 1948 saunonut itse C. G. E. Mannerheim. Ior, joka oli ollut tuolloin kuusivuotias muistaa tapauksesta saunareissun lisäksi sen, että joutui luovuttamaan oman sänkynsä talossa yöpyneen Mannerheimin käyttöön. Ja sen, että Mannerheim ”saapui bussilla lauantaina ja lähti pois maanantaina” ja ”keskusteli äidin ja Rachelin kanssa”.

Yksi asia Bockia kuitenkin huolestutti. Gumbostrandin perinteikäs sauna oli 50 vuoden aikana päässyt rapistumaan ja sen katto oli alkanut ikävästi vuotaa. Näin kuuluisan vieraan kyseessä ollessa soisi katon nyt ainakin pitävän vettä.

Soitto Sipoon Säästöpankkiin ja Bock kertoi pulmansa: Presidentti Reagan on tulossa hänen luokseen saunomaan. Saunan katto vuotaa. Hän on rahaton. Olisiko mahdollista saada laina, jolla katto saataisiin korjautettua ennen presidentin tuloa?

Pankissa uutisesta riemastuttiin. Bockille vastattiin, että ei mistään lainasta voi olla puhettakaan, he järjestävät asian. Bockin ei tarvitsisi huolehtia kustannuksista. Ja pian paikalle ilmestyikin timpuri, joka pisti koko katon uusiksi, ja rakensi sisustuksenkin penkkejä, lauteita sekä seinien panelointeja myöten uudelleen. Bockin tarvitsi vain jäädä odottelemaan saunakaverinsa saapumista.

Tähdet kertovat

Suomen vierailun alla oli Yhdysvalloissa ilmestynyt Reagania käsittelevä paljastuskirja. Julkisuuteen oli tullut tieto, että Reagan oli koko presidenttikautensa ajan hyväksyttänyt ja ajoituttanut tekemisensä Joan Quigley -nimisellä astrologilla. Linkkinä presidentin ja Quigleyn välillä toimi presidentin vaimo, Nancy Reagan. Valkoisen talon henkilökuntapäällikkö Donald Reganilla oli ollut vaikeuksia ymmärtää tätä Nancyn toimintaa, ja puututtuaan asiaan hän oli saanut potkut. Vastineeksi ex-henkilökuntapäällikkö julkaisi kirjan For The Record: From Wall Street To Washington (1988), jossa hän paljasti irtisanomisensa taustat. Kirja oli juuri tullut kauppoihin ja paljastuksista oli syntymässä mehevä skandaali.

Samaan aikaan Suomessa media, joka ihmetteli Reaganin kiinnostusta joulupukkiin, oli alkanut kirjoitella presidentistä hieman huvittuneeseen ja pilkalliseenkin sävyyn. Reaganin avustajat pelkäsivat, että joulupukkikirjoittelu leviäisi Yhdysvaltoihin ja vahingoittaisi presidentin mainetta entisestään. Suuremman vahingon estämiseksi avustajat viestittivät suomalaisille, että ei sitä Sipoon reissua nyt ihan välttämättä tarvitsisi järjestää. Ja se presidentin esittämä aiheeseen liittyvä pyyntökin taisi olla ihan vaan huulenheitto.

Vesibussi

Ruusankadulla soi puhelin. Naishenkilö – eri kuin viime kerralla – kertoi, että Sipoon vierailua ”ei saataisi mahdutettua Reaganin kiireiseen ohjelmaan”. Sen sijaan presidentti on tarkoitus viedä vesibussiajelulle Helsingin edustalle. Tapaaminen Ior Bockin kanssa voisi tapahtua tässä yhteydessä.

Bock, joka oli seurannut vierailuun liittyvää keskustelua oli alkanut ihmetellä miksi lehdet kirjoittavat joulupukin tapaamisesta. ”En minä ole mikään joulupukki”, hän totesi. Bockin perheen saaga kylläkin liittää hänen perheensa esikristilliseen joulupukkiin, mutta samaisessa saagassa kerrotun niin kutsutun siittämisjärjestelmän mukaan kaikki suomalaiset ovat ainakin epäsuorasti joulupukin jälkeläisiä.

Edelleen saagan mukaan Pukin perheessä joulupukin rooli on kuulunut perheen toiseksi vanhimmalle pojalle. Ior on vanhin poika, jolla perheen tradition mukaan on eri rooli ja tehtävät. Tästä syystä Ior ei ollut koskaan edes leikillään sovittanut joulupukin roolia itselleen.

Vierailusta vastaavien ulkoministeriön virkamiesten hämmennys lienee ollut täsmälleen päinvastainen. He varmaankin ihmettelivät sitä, että jos Reagan haluaa tavata joulupukin, miksei kuka tahansa punanuttu kelpaa? Miten tämä Suomenlinnan opas tähän liittyy?

Kun ilmeni, että tapaamisen järjestämistä ei enää kannattanut kukaan muu kuin presidentti itse, hankkeesta luovuttiin vähin äänin.

Iltalehden lööppi 19.5.1988

Loppunäytös

Oli kuitenkin yksi taho, joka oli päättänyt, että Reagan saisi pukkinsa haluttiinpa sitä tai ei. SKDL:n nuorisojärjestö oli järjestämässä mielenosoitusta vastalauseeksi Reaganin Nicaraguan ja Etelä-Afrikan politiikalle. Vierailua käsitelleistä lehtiartikkeleista nuorisojärjestöläiset saivat idean: mielenosoittajat pukeutuisivat joulupukeiksi!

Torstaina, toukokuun 26. päivä Reaganin Air Force One -kone laskeutui Seutulan lentokentälle. Kentällä häntä oli vastassa kymmenittäin vasemmistolaisia joulupukkeja kyltit pystyssä. Tämä oli kuitenkin vasta alkua. Matkalla Kalastajatorpalle, missä Reagan yöpyi, kadunkulma toisensa jälkeen oli miehitetty mieltään osoittavilla valkopartaisilla punatakkisilla järjestöläisillä. Joku tiesi kertoa, että tuona alkukesän aurinkoisena päivänä pääkaupunkiseudun kaikista pukuvuokraamoista oli joulupukin asut loppuneet.

Ronald Reagan kuoli 5. kesäkuuta 2004. Hän ei koskaan tavannut Ior Bockia.

Helsingissä 10.6.2007

Ior Bockin kertomuksen muistiin merkitsivät
Leo Nygren ja Timo Lehtinen

Aiheesta muualla

	For The Record: From Wall Street To Washington – Donald T. Regan (1988) Valkoisen talon henkilökuntapäällikön muistelmateos. Kirja aiheutti skandaalin ja kohosi myyntilistojen kärkeen presidentti Reagania koskevien astrologiaan liittyvien paljastustensa vuoksi.
	What Does Joan Say?: My Seven Years As White House Astrologer to Nancy and Ronald Reagan – Joan Quigley (1990) Presidentti Reaganin astrologina seitsemän vuotta toiminut Joan Quigley vaikutti muun muassa presidentin puheisiin, esiintymisiin ja matkoihin. Tässä hänen kertomuksensa noista vuosista.