Pelikortit Väinämöisen mytologian mukaan

Pelikorttipakka on yksi länsimaisen kansanperinteen monikerroksisimmista ja moniulotteisimmista artefakteista. Keksinnön alkuperää ei tunneta, mutta iäksi arvioidaan vähintään 700 vuotta. On myös mahdollista, että se on keksitty suunnilleen samankaltaisena erikseen sekä idässä, että lännessä.

Korttipakkaan on liitetty niin uskonnollisia, metafyysisiä kuin astronomisiakin merkityksiä. Suositun käsityksen mukaan neljä maata edustavat neljää vuodenaikaa, kunkin maan 13 korttia edustavat kuun syklin 13:a vaihetta, punainen ja musta edustavat päivää ja yötä, ja pakan 52 korttia (ilman jokereita) edustavat vuoden 52:ta viikkoa. Laskemalla kaikkien korttien arvot yhteen (jokeri = 1) saadaan 365, joka on vuodenpäivien lukumäärä (toinen jokeri edustaa karkausvuoden yhtä lisäpäivää). Mutta tämä astronominen tarkastelukulmakin on siis vain yksi monista, joilla pelikortteja on tulkittu. Maiden on myös ajateltu symboloivan muun muassa ilmansuuntia, yhteiskuntaluokkia ja tietysti Euroopan eri hallitsijaperheitä.

Tässä artikkelissa pelikorttipakkaa tarkastellaan Väinämöisen mytologian näkökulmasta. Erityisesti esitetään miten kortit tulisi kuvittaa, jos kuvitus tehtäisiin alusta loppuun Väinämöisen mytologiassa esitetyn pakanallisen symboliikan mukaan.

Pelikorttien symbolismin ymmärtäminen ylipäätään edellyttää jonkin verran aiheeseen perehtymistä. Pelikorttitutkimuksen yleisiä tuloksia ei tässä toisteta. Sen sijaan artikkelin loppuun on listattu linkkejä keksinnön historiaa käsitteleviin vebbisivustoihin.

Maiden vastaavuudet

Tulkinnan keskeisen sisällön muodostavat Väinämöisen mytologian kahdeksan idolin kohdistaminen eri maiden K- ja Q-hovikorteille. Maiden vastaavuudet suhteessa Väinämöisen mytologian symboleihin on mahdollista tunnistaa vanhojen saksalaisten pelikorttien kuva-aiheiden kautta. Näissä on nähtävissä muun muassa padan esimuoto lehti ja ristin esimuoto tammenterho. Tulkinnalle lisävarmuutta antavat myös vanhojen espanjalaisten korttien sekä tarot-korttien maajärjestelmät. Vuodenajat on mahdollista tunnistaa vanhojen saksalaisten ässäkorttien kuvitusaiheista.

Korttipakan muinaisesta historiasta nykyisen Suomen ja Ruotsin alueilla ei tiedetä juuri mitään. Muista yhteyksistä kuitenkin tiedämme, että skandinaavista pakanallista kulttuuria on säilynyt erityisen hyvin juuri Saksassa. Tästä syystä onkin tyydyttävää havaita miten hyvin saksalaisten korttien symboliikka sopii Väinämöisen mytologiaan. Ja jos muinaiset viikingit ovat korttia lyöneet, on todennäköistä, että heidän käyttämiensä korttien lähin vastine on juuri saksalaiset kortit.

Hertta Ruutu Pata Risti
Angloamerikka
(uudet symbolit)		 ♥ ♦ ♠ ♣
Saksalaiset/
eurooppalaiset
symbolit
sydän
kello (kulkunen)
lehti 1
tammenterho
Tarot/Espanja kuppi amuletti miekka sauva/nuija2
Vuodenaika kevät kesä syksy talvi
Vuorokaudenaika aamu päivä ilta yö
Ilmansuunta itä etelä länsi pohjoinen
Paikka vene/torni kukkula linna niitty/rannikko
Eläin vuohi leijona tiikeri kyykäärme
  1. Jossain osissa Brittein saarta tästä maasta käytetään spades-sanan sijaan nimeä cabbage leaf tai pelkkä cabbage.
  2. Huomaa, että ristin angloamerikkalainen nimi on clubs (= nuijat).

Yleistä korteista

Kuvakorteista patasotilas, herttasotilas ja ruutukuningas piirretään perinteisesti sivuprofiilina. Muut kuvakortit on kuvattu edestäpäin. Väinämöisen mytologian kannalta kuvaussuunta ei ole niin oleellinen, joten käytössä olevista kuvaussuunnista voi haluttaessa pitää kiinni (joissain korttipeleissä niillä on oma merkityksensä). Ehkä ruutukuningasta (Ukkoa) ei kuitenkaan ole syytä kuvata täysin sivulta, vaan kenties 45° asteen kulmasta.

Ruutukuninkaalla on perinteisesti petruska (sotakirves), muilla kuninkailla on miekka. Patarouvalla on valtikka. Väinämöisen mytologian kannalta patarouvan valtikka on oikein, samoin herttakuninkaan miekka. Mutta patakuninkaalla tulisi olla sapeli (käyrä miekka), ja ruutu- ja ristikuninkaille ei tule piirtää miekkaa.

Sotilas on englanniksi knave ja ranskaksi valet. Kyseessä on siis miespuolinen palvelija, ei asevoimien edustaja. Väinämöisen mytologian kannalta ainoastaan patasotilasta voi ajatella militaarisessa merkityksessä. Mutta siinäkin ritari lienee oikeampi termi.

Jokeri on hovinarri ja sopii Väinämöisen mytologian symboliikkaan sellaisenaan. Huomaa kuitenkin, että narri ei tarkoita hullua (vrt. Tarot-kortti Hullu), vaan tiedottajaa ja viihdyttäjää.

Kuvakortit maittain

Seuraavassa kunkin kuvakortin hahmosta annetaan sanallinen kuvaus. Hahmojen symbolit, asut ja värit on pääosin poimittu Bockin perheen saaga: Väinämöisen mytologia -kirjasta, mutta myös täydentäviä tietoja on otettu mukaan.

Hertta/sydän (♥)

K: Pukki Lemminkäinen. Lemminkäinen on siittäjä ja edustaa hedelmällisyyttä. Hänellä on jousi ja nuoli, sekä vyöllään suora miekka. Päässään hänellä on suippopäinen kypärä. Kypärässä on aurinkoaura. Lemminkäisen värejä ovat punainen ja valkoinen, mutta myös muut värit ovat mahdollisia. Kasvoiltaan hän on komea.

Huom: Eri maiden mytologioissa Pukki Lemminkäinen kuvataan usein ihmisen ja vuohipukin risteytymänä. Joskus hahmolla on jousi, ja usein mukana on flirttailevaa ilkikurisuutta: Pan (Kreikka), Cernunnos (Keltit), Faunus (Rooma), Puck (Englanti), Púca (Irlanti), Puk (Friisinmaa), Púki (Islanti), Puk (Norja) ja putz (Saksa). Kun Väinämöisen mytologian idolit kuvataan luonnollisina ja mahdollisimman autenttisina, niinkuin pelikorteissa ennen tapana oli, ei hahmoon liitettyä eläimellistä kuvaustapaa ole syytä soveltaa.

Q: Joutsen. Joutsen eli Suometar on kantaäiti. Hänellä on päässään hedelmäpuun kukista solmittu seppele. Yhdessä kädessä Joutsenella on omena ja toisessa valkoinen lintu. Linnulla on nokassaan vihreälehtinen oksa. Joutsenella on valkoiset vaatteet ja sininen vyö. Kasvoiltaan hän on kaunis.

J: Maaherra. Maaherra on siittäjänä arvojärjestyksessä Lemminkäisestä seuraava. Maaherran hahmo on Lemminkäisen kaltainen, mutta ilman Lemminkäisen erityissymboleja.

Ruutu/timantti (♦)

K: Ukko Väinämöinen. Ukko on korkea-arvoisin mies. Hänen symbolinsa on leijona, joka on myös auringon symboli. Ukolla on pyöreä kruunu, jossa näkyy kolme tammenlehden muotoista leikkausta. Kruunun päällä on kaksi risteytyvää huippukaarta. Risteyskohdassa on kruunun symboli. Ukon kruunu on parhaiten nähtävissa Suomen leijonan päässä. (Vuodelta 1936 peräisin olevassa valtioneuvoston vaakunakomitean ehdotuksessa Suomen suureksi valtakunnanvaakunaksi näkyy myös ruudun muotoiset timantit.) Ukolla on suuri helmi vasemmassa kädessä ja sauva oikeassa kädessä. Hänellä on punaiset vaatteet ja valkoinen vyö. Ei miekkaa. Tukka ja parta ovat pitkiä (eikä parta ole jakauksella kuten angloamerikkalaisen korttipakan ruutukuninkaalla).

Q: Akka. Akka on maatar ja korkea-arvoisin nainen. Hänen eläinsymbolinsa on naarasleijona. Akalla on helminauha ja päänkoristeena elaborate. Akkaan liittyy myös vaasi ja akantus-koriste. Akan värit ovat valkoinen ja punainen, hänellä on valkoiset vaatteet ja punainen vyö.

J: Miespuolinen palvelija. Ulkonäköä ei ole tarkemmin määritelty.

Pata/lehti (♠)

K: Seppo Ilmarinen. Seppo Ilmarinen on Raasepurin kuningas. Hänellä on valtikka kädessään. Lisäksi hänellä voi olla päässään laakeriseppele. Sepon eläinsymboli on tiikeri. Mutta myös riikinkukko on kuninkaan symboli. Sepolla on vyöllään käyrä miekka (sapeli). Seppo Ilmarisen väri on sininen ja hänellä on keltainen tai kullanvärinen vyö. Päällään hänellä voi lisäksi olla täplikäs tiikerin tai ilveksen turkki.

Q: Maija Ilmatar. Maija Ilmatar on Raasepurin kuningatar. Maija edustaa kuuta ja hänen eläinhahmonsa on naarastiikeri. Maijalla on vihreistä lehdistä (esim. koivu) solmittu seppele. Maijan tärkein symboli on hänen kädessään oleva valtikka (valtikka näkyy myös nykyisessä angloamerikkalaisessa korttipakassa). Valtikan päässä on pyöreä metallipallo, jossa on rasti. Maija Ilmattaren väri on sininen ja hänellä on valkoinen vyö.

J: Ritari. Kuten Seppo, mutta ilman Sepon erityissymboleja, ja päävärinä on sinisen sijasta vihreä.

Padan kuvitusaiheeksi sopii Raaseporin linna. On kuitenkin huomattava, että linnasta on nykyisin jäljellä vain alin kerros. Yläkerrokset täytyy siis kuvitella paikalleen. Lisäksi tarinan mukaan linnan muurit ovat olleet päällystetyt valkealla, hopeanhohtoiselle kivellä (hieman kuin Finlandia-talon marmoripäällyste), joka on sittemmin pudonnut pois/ryöstetty.

Risti/tammenterho (♣)

K: Sampo. Sampo on on ensimmäinen ihminen maan päällä. Hän edustaa ihmiskunnan sukupuuta ja perimää. Häneen liittyy symbolit kolmikärki (trident) ja tammenterho. Kädessään hänellä on sirppi. Sampo kuvataan alasti.

Q: Aino. Aino on ensimmäinen nainen maan päällä. Hänen symbolinsa on viikuna. Kädessään hänellä on lyyra. Aino kuvataan alasti.

J: Näkki. Näkki symbolisoi sukupuoliviettiä. Näkin ihmishahmo on vedestä nouseva mies, joka soittaa viulua. Hänet kuvataan alasti niin, että alavartalo jää veden pinnan alapuolelle (sukupuolielimet eivät näy).

Ristin tärkein kuvitusaihe on elämänpuu, Iso tammi. (Jossain vanhoissa korttipakoissa tätä näkeekin käytetyn!)

Helsingissä 12.1.2009

Timo Lehtinen

Katso myös
Tilaa oma kappaleesi!
Bockin perheen saaga
Ior Bock (kovakantinen – 1996)
€ 36,00 (sis. postituksen)